Piirin 107-E Kangasalan piirikokouksen juhlapuhe 20.4.2024

Lions piirikokous

Kangasala 20.4.2024                                                                                                                                                                        1.9.2007

Kari Neilimo

vuorineuvos, taloustiet. tri

Lions Club Kangasala Harjula, Charter President

Hyvät Leijonat

Arvoisat Lions - piirikokoukseen osallistujat

AATTEELLISET VAPAAEHTOISET HARRASTUSORGANISAATIOT – MIKÄ ON NIIDEN TOIMINNAN TARKOITUS?

Tämän puheen otsikko johdattelee meitä pohtimaan, mikä on harrastus- ja vapaaehtoisorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin organisaatioiden merkitys  itsemme kehittämisessä ja organisaatioiden toiminta-ajatuksen toteuttamisessa? Mitä niissä mukana oleminen merkitsee meille mukana olijoille ja mitä taas ympärillämme olevalle yhteiskunnalle ja sen jäsenille?

Miksi olemme mukana aatteellisissa tai harrastusorganisaatioissa sekä kolmannen sektorin järjestöissä ja toimijoissa? Tietysti puheen teema liittyy konkreettisesti teihin kaikkiin, jotka olette mukana maailmanlaajuisessa palveluorganisaatiossa - Lions - liikkeessä täällä Suomessa omissa klubeissanne.

Hyvin yleinen vastaus voisi olla, että olemme mukana tuottamassa hyvää muille ihmisille ja yhteisöille, mahdollistamassa heidän pyrkimyksiään, toteuttamassa heidän toiveitaan sekä usein jopa konkreettisesti auttamassa heitä asioiden hoitamisessa ja tukemassa heitä taloudellisestikin. Aatteellisten organisaatioiden toiminnan, ja siinä mukana olevien ihmisten, tavoite voisi siten olla yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen yhteiskunnalle ja sen jäsenille – usein heikompiosaisille, nuorille, vanhuksille ja vammautuneille. Tämä aatteellisten organisaatioiden yhteiskunnallisen hyvän tuottamistavoite on yleensä mainittu kaikkien näiden aatteellisten harrastus- organisaatioiden toiminta-ajatuksessa - niiden missiossa.

Maailmanlaajuisen Lions – liikkeen toiminta-ajatuksen voisi kiteyttää muotoon ” Me Palvelemme ”. Liikkeen toiminta konkretisoituu hyväntekeväisyyden tuottamiseen erilaisten aktiviteettien muodossa erityisesti lapsille, nuorille, ikääntyneille, sairaille ja sotiemme veteraaneille. Tätä toimintaa Lions - liike harjoittaa kansainvälisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti juuri klubiensa ja niiden jäsenten kautta. Samanaikainen globaali ja paikallinen toiminta – toiminnan keskitys ja hajautus samanaikaisesti sekä palvelussa lähellä oleminen auttamisen kohteena olevia ihmisiä, on kiistatta Lions – liikkeen vahvuus.

Aloitan kuitenkin vastaamaan puheen otsikon kysymykseen - miksi olemme mukana aatteellisissa vapaaehtoisorganisaatioissa – yksilöllisestä, siis jäsenen näkökulmasta käsin. Miksi minä olen mukana vapaaehtoisessa harrastusorganisaatiossa – teidän tapauksessanne Lions - liikkeessä? En tietystikään voi, enkä kykenekään, vastaamaan teidän kaikkien puolesta yksilöllisesti, mutta pyrin tarkastelemaan tätä vapaaehtoisorganisaatioiden merkitystä mukana oleville jäsenille yleisellä tasolla.

Vapaaehtoisorganisaatioiden merkitystä mukana olevan yksilön näkökulmasta tarkasteltaessa, voidaan niiden tehtäväksi tai merkitykseksi määritellä mukana olevien henkilöiden, Lions-järjestössä siis Leijona-veljien tai -sisarten, henkisen kasvun tukeminen uutta oppimalla muiden kanssa toimien. Myös aatteellisten yhteisöjen toimintaan liittyvien arvojen liittäminen mukaan oman elämän arvoihin tuo useimmille mukana oleville merkityksellisyyttä elämään. Yksilöllisyyttä palvovassa maailmassa aatteelliset harrastus- ja vapaaehtoisorganisaatiot tuovat niissä mukana olevien ihmisten elämään yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys taas edellyttää luottamusta mukana olevien jäsenten kesken. Aatteelliset harrastusorganisaatiot rakentavat toiminnallaan keskinäiseen luottamukseen perustuvaa toimintamallia jäsenistönsä keskuuteen, ehkä osaltaan myös niitä ympäröivään yhteiskuntaankin. Tämä ei ole lainkaan vähäpätöinen anti mukana oleville jäsenille.

Joskus on sanottu osuvasti, - ja tämä yhteisöllisyyden ja luottamuksen rakentaminen pitää paikkansa erityisesti hyvin toimivissa vapaaehtois- ja harrastusorganisaatioissa - että yhteen kokoontuminen merkitsee toiminnan ja toimimisen aloittamista, yhdessä pysyminen tuo mukanaan oppimista ja kehitystä sekä yhdessä tekeminen menestystä, iloa ja onnistumisen tunnetta mukana oleville jäsenille. Ehkä juuri näin.

Aatteellisissa vapaaehtoisorganisaatioissa korostuu organisaation johtajan, Lions-toiminnassa siis Klubin Presidentin, tehtävä. Yleensähän näissä organisaatioissa johtajan tehtävä tulee kaikille jäsenille joskus vastaan, jos hän itse sitä haluaa. Vapaaehtoisorganisaation johtajan tehtävä on vastata paitsi siitä, että organisaatio kykenee toteuttamaan tehtäväänsä yhteiskunnallisen hyvän tuottajana, myös siitä, että kaikki toiminnassa mukana olevat pääsevät mukaan toimintaan halujensa ja kykyjensä sekä heidän tähän harrastuksen käytettävissä olevan ajan puitteissa.

Aatteellisessa vapaaehtoisorganisaatiossa ei riitä pelkkä kokousmuodollisuuksien johtaminen ja läpivieminen hyvän yhteishengen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen, sen parantamisesta puhumattakaan. Hyvän yhteishengen vaaliminen vaatii kaikkien mukana olijoiden mukaan ottamista toimintaa suunniteltaessa ja tehtäviä jaettaessa. Aatteellisen organisaation jäsenten eriytyminen sisäisiin pienryhmiin rikkoo aatteellisen yhteisön onnistuneen toiminnan yhden peruskiven – yhteisön sisäisen yhtenäisyyden ja yhdessä tekemisen tunteen. Tällöin aatteellisen yhteisön perustavoitteita on vaikea saavuttaa. Siksi aatteellisen harrastusyhteisön johtajan on erityisesti

huolehdittava siitä, että näin ei omassa organisaatioissa tapahdu.

Hyvin toimivia aatteellisia vapaaehtoisorganisaatiota johdetaan johtajan omalla esimerkillä. Jos myöhästyt kokouksista, siitä tulee muillekin tapa. Jos suunnittelet aktiviteetit huonosti tai organisoit ne väljästi, vapaaehtoisyhteisö ei saavuta tavoitteita eikä onnistumisen tunnetta synny jäsenistön piirissä. Vapaaehtoisorganisaation johtajana voit olla vaativa. Miten on sovittu toimittavan, niin toimitaan. Ole johtajana aina oikeudenmukainen kaikkia jäseniä kohtaan. Vaikka kokousten ja toiminnan muotoseikat ja juhlallisuudetkin ovat tärkeitä, on hyvä muistaa, että jäsenet ovat liittyneet toimintaan mukaan muiden syiden kuin

juhlamenojen ja muotoseikkojen vuoksi. Pelkät vuosijuhlat, regaalit ja kunniamerkit eivät saa jäseniä pysymään toiminnassa mukana.

Aatteellisen harrastusorganisaation johtajan on kyettävä omalla toiminnallaan luomaan kaikille mukana oleville jäsenille sellainen harrastusyhteisö, että jäsenet innostuvat toiminnasta ja kokevat toiminnan sekä mukana olemisen olevan heille kaikille iloa tuottavaa. Voi olla, että organisaation kulloisenkin johtajan, Lions-organisaatioissa Clubin Presidentin, on viime kädessä jäsenien kanssa käytävien keskustelujen avulla selvitettävä, miten kukin jäsen haluaa ja kykenee osallistumaan toimintaan. Useimmilla jäsenillä on oma perhe, työ ja usein muitakin harrastuksia. Ne on huomioitava suunniteltaessa harrastusorganisaation omaa toimintaa ja jäsenten rooleja eri aktiviteeteissä. Peruslähtökohta on, että jokainen jäsen kaipaa arvostusta tai ainakin itsensä tuntemista tarpeelliseksi ollessaan mukana harrastustoiminnassa. Jos arvostusta ei ole tai tarpeellisuuden tunne puuttuu, jäsen passivoituu ja lopuksi jättäytyy pois toiminnasta. Näin tapahtuu usein vapaaehtoisorganisaatioissa.

Sanotaan, että vapaaehtoisissa harrastusorganisaatioissa pitää olla jäsenten kannalta katsottuna pitovoimaa, vetovoimaa ja lumovoimaa. Kaikkiin näihin liittyy vapaaehtoisorganisaation toiminnan toiminta-ajatuksen kiehtovuus – siis useimmilla organisaatioilla yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, mutta samalla aina myös toiminta näiden organisaatioiden perusyksiköissä kokouksineen ja aktiviteetteineen.

Yleisesti ottaen lienee niin, että vapaaehtoisissa harrastusorganisaatioissa mukana oleminen ja toimintaan liittyvien tavoitteiden saavuttaminen tuo tyydytystä jokaisen mukana olevan ihmisen elämään. Opimme uusia asioita ja teemme niitä yhdessä. Kasvamme ja kehitymme ihmisinä henkisesti. Olemme tuottamassa yhteiskunnallista hyvää yhdessä muiden jäsenten kanssa ja voimme nähdä sekä kokea oman toimintamme tulokset. Anita Roddick, Body Shop Internationalin perustaja on osuvasti todennut tämän lausuessaan, että ” Hyvyys on myös hyvää businesta. Haluan työskennellä organisaatiossa, joka antaa panoksensa yhteiskunnan toimintaan ja on osa yhteiskuntaa. En halua pelkkiä sijoituskohteita, vaan myös sellaista, johon voin uskoa ”. Tämä businessmaailman johtajan toteamus sopii uskoakseni hyvin kuvaamaan myös sitä, miksi jäsenet ovat innolla mukana vapaaehtoisten harrastusorganisaatioiden toiminnassa.

Tarkastellaan vielä hieman tarkemmin aatteellisen harrastusyhteisön johtajan roolia hänen johtaessaan oman organisaationsa toimintaa, koska vapaaehtoisjohtajan rooli oman organisaation toiminnan onnistumiselle sekä jäsenten henkiselle kasvulle on olennaisen tärkeä.  Miten voisi aatteellisen harrastusyhteisön johtaja, esimerkiksi Lions Clubin Presidentti, johtaa klubiaan niin, että edellä mainittu jäsenten henkisen kehittymisen tavoite voidaan saavuttaa?

Hyviä johtamismalleja on varmasti useita ja usein ne ovat tilannesidonnaisia. siis klubikohtaisia. Toisia klubeja voidaan menestyksellisesti johtaa tavoilla, jotka eivät taas toisissa klubeissa toimi lainkaan.

Seuraavanlainen huoneentaulu voisi olla hyvä yleisopas vapaaehtoisen harrastusorganisaation johtajalle hänen pyrkiessään johtamaan oman organisaatiotaan ja sen jäseniä niin, että jäsenet tuntevat olevansa mukana tärkeässä toiminnassa ja saavat myös itse henkilökohtaisesti mielihyvää mukana olemisesta.

Huoneentaulussa voisi siis lukea seuraavaa:

1.   Johda organisaatiotasi järjellä ja tunteella

2.   Kunnioita perinteitä, mutta älä pelkää uudistaa toimintaa, jos siihen on tarvetta

3.   Arvosta jäseniä tasavertaisina itseesi nähden – ”primus inter pares – ole ensimmäinen vertaistesi joukossa tai Raamatun Hyvä Paimen”

4.   Luo luottamuksen ilmapiiri jäsenistöösi

5.   Kuuntele myös jäsenten kokemuksia

6.   Luo uutta ja opi myös itse uutta

7.   Vaali yhteishenkeä

8.   Huolehdi jäsenistä

9.   Ole johtamisessa tahdikas ja avulia

Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää paitsi saavuttaa jotakin myös tulla joksikin eli kehittyä niissä toiminnoissa ja tehtävissä sekä omaksua niitä arvoja, jotka kuuluvat aatteellisen vapaaehtoisorganisaation toiminta-ajatukseen, missioon, siis siihen. miksi olemme olemassa? Yhdessä tehty matka voi olla yhtä tärkeä kuin päämäärän saavuttaminen. Kaikkiin tavoitteisiin ei aina päästä, mutta yhdessä niihin pyrkiminen on jo sisnänsä arvokasta ja palkitsevaa.

Lions – liikkeen tunnuslause - eräänlainen visio, toiminnan ideaalinen päämäärä, kiteytyy Lions – sanasta johdettuun visioon – ” Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nuorelle Sukupolvelle ”. Tämä on hieno toimintaa ohjaava visio. Vapaaehtoisissa aatteellisissa harrastusorganisaatioissa toimintaa ohjaavat myös aina arvot. Niiden tunteminen ja ymmärtäminen on välttämätön osa hyvää vapaaehtoistoimintaa. mutta samalla niihin samaistuminen mahdollistaa jäsenille myös henkisen kasvun ja kehittymisen ihmisinä. Eikä tämä ole lainkaan vähäpätöinen seikka pohdittaessa sitä, miksi olemme mukana aatteellisissa harrastusorganisaatioissa.

Mikä on sitten aatteellisen harrastusorganisaation yhteiskunnallisen hyvän tuottamistavoite ja mitä tuolla epämääräisellä käsitteellä tarkoitetaan?

Yhteiskunnallisen hyvän - käsite yhdistetään usein sellaisiin toimintoihin ja palveluihin, joita Suomessa julkinen tuottaa ensisijaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, yleinen turvallisuus, infrastruktuurin kehittäminen, ympäristöstä ja

luonnosta huolehtiminen sekä ilmastonmuutoksen hallinta on usein liitetty yhteiskunnallisen hyvän käsitteen alle. Me ymmärrämme Suomessa tällaiset palvelut kuuluviksi ns. pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin piiriin. Aatteelliset harrastusorganisaatiot ovat pääsääntöisesti sijoittaneet omat toimintansa tavoitteet näille samoille alueille - täydentämään, korvaamaan ja tarkemmin kohdentamaan omia toimintojaan näille alueille. Vammaisten auttaminen, sairaista ja vanhuksista huolehtiminen, sotaveteraaneista huolenpito, nuorten syrjäytymisen estäminen ja heidän koulutuksensa sekä kansainvälistymisen edistäminen ovat esimerkkejä yhteiskunnallisen hyvän tuottamisen alueista, joilla vapaaehtoiset harrastusehtoisorganisaatiot toimivat omien painopistealueittensa mukaisesti. Tämä on arvokasta työtä koko yhteiskunnan hyväksi vapaaehtoisorganisaatioiden omien tavoitealueiden puitteissa. Aatteelliset harrastusorganisaatiot täydentävät yhteiskunnan palveluita ja usein paikkaavat niissä olevia puutteita omalla toiminnallaan – toki usein varsin rajatusti ja kohdennetusti.

Suomalaisessa yhteiskunnassa, kuten länsimaissa yleensäkin, yhteiskunnallisten palveluiden ja yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen tapahtuu kolmen suuren toimijaryhmän toimesta. Pohjoismainen hyvinvointimalli määrittää keskeiset julkiset palvelut julkisen vallan organisaatioiden tuotettaviksi tai järjestettäviksi. Ne saavat rahoituksensa verovaroin ja niiden laatua ja määrää säädellään poliittisesti viime kädessä demokraattisesti valituissa päätöksentekoelimissä. Kaikkia palveluiden käyttäjiä pyritään kohtelemaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Palvelut ovat käyttäjille liki maksuttomia. Päätöksenteko sekä palvelu ovat usein luonteeltaan byrokraattista ja usein käyttäjän kokemuksen mukaan hidastakin. Näiden palveluiden laatu on kuitenkin pääsääntöisesti hyvätasoista.

Tähän yhteiskunnallisten palveluiden tuottajaryhmään on useille tärkeille alueille tullut mukaan markkinatalousehtoisesti toimivia yrityksiä. Näin on tapahtunut mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella. Suuret yksityiset terveyspalveluita tuottavat yhtiöt ovat vallanneet markkinoita. Niiden toiminta on nopeaa ja joustavaa, mutta usein ne toimivat vain rajatuilla palvelualueilla. Kaikkia vaativia terveyspalveluita ne eivät tuota eivätkä siihen kykenekään. Palvelut ovat markkinahintaisesti hinnoiteltuja ja ne saavat rahoituksen asiakastuloista.

Kolmas yhteiskunnallisten palveluiden ja yhteiskunnallisen hyvän tuottajajoukko muodostuu kolmannen sektorin organisaatioista ja vapaaehtoisista aatteellisista organisaatioista, joihin mm. Lions – liikekin kuuluu. Näiden kaikkien toiminta perustuu vahvasti niiden toiminta-ajatukseen liittyvään aatteellisuuteen ja rajattuun palveluiden tuottamisalueeseen ja kohdejoukkoon. Niiden rahoitus on peräisin jäseniltä tai erilaisista keräyksistä sekä lahjoituksista, mutta usein myös julkisen rahoituksen lähteistä. Näiden kaikkien organisaatioiden toimintaa ohjaavat niiden omat arvot ja toiminta-ajatukset. Ne ovat arvolähtöisiä yhteiskunnallisen hyvän tuottajia. Näitä organisaatioita voidaan aivan hyvin kutsua myös hyväntekeväisyysorganisaatioiksi. Usein kolmannen sektorin ja vapaaehtoisorganisaatioiden toiminta tapahtuu paitsi kansallisella, myös alueellisella ja paikallisella tasolla – lähellä ihmisiä.

Kaikille näille kolmella suurelle julkisten palveluiden ja yhteiskunnallista hyvää tuottaville organisaatioille on tilaa, tarvetta ja myös omat tehtävänsä suomalaisessakin yhteiskunnassa. Tämä huomioi pitää paikkansa myös Lions – liikkeen kohdalla. Olette hyvällä asialla yhteiskunnallisen hyvän tuottajina.

Yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen ja siinä mukana oleminen on merkityksellistä myös yhteiskunnan kannalta. Vapaaehtoisorganisaation toiminnoilla on merkitystä paitsi niiden palveluiden tuottamisessa, missä ne ovat mukana, myös yleisemmin siksi, että ne edistävät yhteiskunnassa yhteisöllisyyttä ja vahvistavat sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Ei liene aivan väärin sanoa, että omalla toiminnallaan vapaaehtoiset harrastusorganisaatiot lisäävät yhteiskunnassa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia ja antavat heidän elämälleen uutta merkitystä.

Vapaaehtoisorganisaatioiden toiminnan tavoite merkitys yhteiskunnallisen hyvän tuottamisessa kiteytyy siten niiden toimintaan olla mukana luomassa oikeudenmukaista, tasa-arvoista ja kestävää yhteiskuntaa kaikille sen jäsenille. Tämä on hienoa tavoite.

Jollakin tavalla yhteiskunnallisen hyvän tuottamisessa, hyvän tekemisessä, mukana oleminen vapaaehtoisissa harrastusorganisaatioissa tuo mieleen antiikin ajan hyveet - viisaus, oikeudenmukaisuus, rohkeus ja kohtuullisuus. Niitä olemme kukin osaltamme ja yhdessä muiden kanssa toteuttamassa omissa vapaaehtoisorganisaatioissamme. Oikeudenmukainen ihminen pyrkii vähentämään yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta ja rohkea haluaa pu. olustaa sorrettujen oikeuksia ja tuoda myös omat mielipiteet julki. Näin on mahdollista vaikeuttaa asioihin, päätöksiin ja toimintoihin.

Hyveet ja hyvän tekeminen – yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen – on meille jokaiselle vapaaehtoisissa harrastusorganisaatioissa toimiville ihmisille merkityksellistä. Toimimme vapaaehtoisesti ja omien arvojemme ohjaamina yhteiskunnallisen hyvän tuottajina muille ihmisille. Näin teemme samalla myös hyvää itsellemme toimimalla hyvien arvojen ja periaatteiden ohjaamina ja niitä edistäen – kehitymme näin toimien ihmisinä henkisesti. Olemme hyvällä asialla!

Hyvät Leijonat,

Toivotan teille menestystä Lions – toiminnassanne sekä yhteiskunnallisen hyvän tuottamisessa että myös oman henkisen kasvunne edistämisessä ollessa mukana oman klubinne toiminnoissa.